autoincriminar - verbu

Indicativu
Presente Pretéritu imperfeutu Pretéritu indefiníu Pluscuamperfeutu
autoincrimino
autoincrimines
autoincrimina
autoincriminamos
autoincrimináis
autoincriminen
autoincriminaba
autoincriminabes
autoincriminaba
autoincriminábamos / autoincriminábemos
autoincriminabais / autoincriminabeis
autoincriminaben
autoincriminé
autoincriminasti / autoincriminesti
autoincriminó
autoincriminemos
autoincriminastis / autoincriminestis
autoincriminaron
autoincriminara / autoincriminare
autoincriminaras / autoincriminares
autoincriminara / autoincriminare
autoincrimináramos / autoincrimináremos
autoincriminarais / autoincriminareis
autoincriminaran / autoincriminaren
Suxuntivu Potencial
Presente Pretéritu imperfeutu Futuru Condicional
autoincrimine
autoincriminas / autoincrimines
autoincrimine
autoincriminemos
autoincriminéis
autoincriminan / autoincriminen
autoincriminara / autoincriminare
autoincriminaras / autoincriminares
autoincriminara / autoincriminare
autoincrimináramos / autoincrimináremos
autoincriminarais / autoincriminareis
autoincriminaran / autoincriminaren
autoincriminaré
autoincriminarás
autoincriminará
autoincriminaremos
autoincriminaréis
autoincriminarán
autoincriminaría
autoincriminaríes
autoincriminaría
autoincriminaríamos / autoincriminaríemos
autoincriminaríais / autoincriminaríeis
autoincriminaríen
Infinitivuautoincriminar
Xerundiuautoincriminando
Participiu
autoincrimináuautoincriminadaautoincriminao
autoincriminaosautoincriminaes
Imperativuautoincrimina
autoincriminái

Flexona como: falar